Jep!
Tehtiin tosiaan jätkien kanssa(Timo, Henkka ja Mikko) reissu tonne itäosiin tätä provinssia eli Wudangsha. Pieni paikka. Siis Pieni isolla P:llä!!!! Oltiin meinaan sitten pienimmässä kaupungissa missä ollaan oltu tässä maassa ja sen kyllä huomasi!

Juu lähdettiin tosiaan Lauantai aamuna vähän puol kahdeksan jälkeen juna-asemalle. Tultiin sinne ihan ok ajoissa ja lähettiin kävelemään(siis ku taksi ei aja ovelle) kohti pääovea. Juu no ei päässyt sisään siitä mistä joskus 2,5 kuukautta sitten(kun käytiin Changshassa, katso aikaisempia tekstejä). Mutta nopeella päättelyllä oikea suunta löytyi(tuhat kiinalaista meni siihen suuntaan ni ei ollut vaikea arvata)  ja pääsimme asematerminaaliin odottelemaan. Juna tuli ja me hypättiin kyytiin. Juna matka oli ihan ok ku oli tällä kertaa paikkaliput ja ilmastointi ja ruokaakin saatiin heti ku ravintolavaunuun päästiin. Ruoka ja juoma 2,50 € eli ihan sopiva junasafkasta.(?)

Luulimme ensin että ollaan menossa nyt kyllä väärään paikkaan ku maisema oli kuin Mellilässä(eli siis tasaista jos joku ei tiennyt), mutta ihan yht äkkiä alkoi maisema nousemaan.

Oikealle asemalle kun saavuttiin niin(tai jo hieman ennen) alkoi vähän mietityttämään mihin sitä ollaan oikein menossa?! Juna pysähtyi aseman kohdille niin siitä sitten vaan kiskojen yli terminaaliin. Kyllä, ei mitään kulkuväylää vaan siitä radan yli vaan. Heti alko aidan takana käymään kuhina ku näkivät länkkäreitä ja kaikki mammat oli tarjoomassa yöpaikka heiltä(siis tää on käytäntö siellä että tarjotaan omaa kämppää turistille majotukseksi[me ei otettu])!

Sitten kävi tuuri. (Ymmärrät sen myöhemmin tai sitten et) Mentiin ostamaan liput takasin päin heti(viimekerrasta viisastuneina(Changsha)) Tarkotus oli tulla maanantaina vasta mutta ku juna olis mennyt vasta 17.00 jotain(tähänkin tulee muutos) niin katottiin sunnuntain vaihtoehto ja se oli 15.58. Mietimme hetken ja otimme sunnuntai paluun. Ei muutakun pihalle ja bussi kohti vuorta(siis tulimmehan tänne kattomaan vuorenhuipun). Yuanilla päästiin portille. Niin ku kaikki siistihän tässä maassa on valtion omistamii ja kaikesta on tehty turistirysiä!(NO ihan ok ku täällä sai olla aika rauhassa ja luontoa on säilytetty!!!)

Lippu sisään ja bussilla ylöspäin. Eli siis menimme bussilla yhteen kylään ylempänä ja päätimme sieltä sitten lähteä seuraavana aamuna kapuamaan jalan huipulle. Matkaa oli paljon(kilometrejä en tiedä) (Huippu oli 1600 metriä ja jotain) (tieto otettu googlesta, joten kai se on oikein?)
Juu eli siis otimme majotuksen hotellista sieltä ylhäältä ja söimme!
Kävimme tutustumassa lähiseutuun. Siis kun koko vuoristo on täynnä kaikenlaista temppeliä ja muuta. Kävelimme läheiselle Taichi temppelille päin ja siinä yhdessä haarautumassa mietittiin että mihin mennään ja päätettiin mennä katsomaan ukkosjumalan reikää(suora suomennos) se olisi tarkoittanut sitte aika moista laskeutumista (siis takasin nousua) niin emme viittineet enää mennä ku oli jo vähän hämärtymässä. Menimme sinne taichi temppelille. (olimme jo huomanneet että sieltä tuli iso koira kattomaan ku oltii risteyksessä) Sinne siis kattomaan ja se oli kiinni. Koira lepäsi rappusilla ja katteli meitä(siis kaikki ku mut tuntee niin tietää että en pidä koirista(siis suoraan sanottuna pelkään koiria)) jätkät laitto pikku taichi esityksen ja mikko kuvasi niin ythäkkiä tää koira rupee murisemaan ja sitten haukkumaan. Meidän valinta toinen suunta ja rauhallisesti mutta ripeästi. Se siinä hetken räksytti ja seurasi, mutta onneksi ei käynyt kenenkään päälle(henkkaa se töni hieman) ja pysähtyi viimein ja palasi takaisin sinne portaille päin. Siis kyllä mua pelotti!!!! Myönnän.

Ei kun nukkumaan.
Ainiin unohdin mainita. Kun otimme huoneet niin saimme vaan yhden avaimen ja Mikko ja Henkka menivät siihen ekaan huoneeseen ja meijät ohjattiin ylös ja käskettiin(viitoiltiin) odottamaan avainta. Siinä hetki odoteltiin ja päiviteltiin(lähinnä kun oli vaan reikä vessassa eikä pönttöä). Timo meni kuselle ja mä jäin istumaan nojatuolille ja soitin Mikolle että meillä vähän kestää. Siinä kesken puhelun yht äkkiä mun sängyn päällä kävelee mun kämmenen kokonen hämähäkki!!! Siis mä kirkusin kuin pikkutyttö!!! Se vaan liikkui kohti nojatuolin alusta(olin jo ollut ylhäällä kauan) ja ei jäänyt muuta vaihtoehtoa ku antaa sen maistaa 43:sta! Siitä ei jäänyt kuin pieni kasa jalkoja ja jotain höttöä!! Hyi!!!!!
Ei uni tullut helpolla!!!

Aamulla herätys 6.15 ja vessaan, joka täynnä perhosia. No suihkuun jälkeen pesin siinä hampaita ja huomasin oven yläpuolella kokoluokkaa mun peukalo ötökkä jolla noin 10 sentin tuntosarvet!!! (kuva on) se vaan oli siinä niin kutsuin Timon ja käskin ottamaan kameran mukaan. Otettiin kuva ja timo meni suihkuun! Sitten ku se oli tulossa sieltä ulos niin juuri kun meinasi avata oven niin tää sama ötökkä lähti lentoon. Timo huitasi pyyhkeellä ja se hävisi johonkin. Se löytyi hetkeä myöhemmin meijän vessapaperirullan ja seinän välistä niin timo sen sinne liiskas. Jäi kuulemma ketarat ojossa makaamaan. No ajattelin käydä ottamassa vielä kuvan niin ei se mitään kuollut ollut! Siellä se seisoi ja heilutteli niitä tuntosarvia. Siinä vaiheessa sinetöitiin vessa ja lähettiin pois! Hyi saakeli, 100 yuania per nenä ja ei saa olla edes ilman ylimääräsiä huonekavereita.(vieläkin puistattaa)

Aamupalaa ei vielä sillon vähän seittämän jälkeen tarjoiltu niin me lähettiin taapertamaan ylöspäin. Oli kyllä komiat maisemat ja sopiva ilma(ei paistanut ja yöllä oli satanut niin oli raikasta).

Raskasta oli. Meillä oli reput mukana ja sen kyllä huomasi. Oli hieman rankempaa toi käveleminen kuin ilman ja jossain välissä Timo päätti valita vähän lyhyemmän reitin gondoolihissille jolla oltaisiin alas menemässä. Me kolme jatkettiin alkuperäsen suunnitelman mukaan ja kiivettiin ylös asti. No rappusia oli paljon ja kiinalaisia vähän siellä mistä me mentiin. Kuvat kertovat paljon enemmän joten en siitä nyt enempää jaksa kirjoitella. Ylös päästiin ja tuli kyllä voittaja tunne!!!!

Syötiin sitten vielä siellä ylempänä kun tavattiin taas Timo ja hissillä alas ja siinä tajuttiin kuinka korkellaa oltiin ja kuinka jyrkkä se vuori on paikka paikoin(kun gondoli meni melkein pystysuoraa alas ja vielä pysähty(Timo kärsii lievästä korkeanpaikan kammosta))
Juu bussilla alas ja kaupunkiin käveltii portilta.

Rupesi olemaan rahat vähän vähissä, kun Mikko oli unohtanut nostaa rahaa ennen ku lähettiin ja meillä muilla ei kauheesti mukana. Etittiin automaattia mikä ottaa vastaa Mikon Visan (tai ylipäänsä ulkomaalaisen kortin) ei muuten löytynyt!

Muutama olut juotiin siinä rautatieaseman kupeessa ja sitten vartti ennen (n. 15.43) saavuttiin asemalle. No kävi sitten ilmi että junan aika mikä näkyy lipussa on se mihin aikaan juna lähtee ekalta pysäkiltä. eli siitä venailua puoltuntia(no olisihan se voinut olla vaikka kuusi tuntia, niinkuin joidenkin linjojen osalta onkin, kun vihdoin osattiin tulkita harakan varpaita(lähinnä aikoja) taululta).

Juna matka pelattiin korttia ja juotiin olutta. Mäkin kautta kotiin. Kyllä oli hyvä reissu. Ja koettiin oikea kiinalainen pikkukaupunki missä ei ole liikennevaloja ja yksityisautoilukin aika vähäistä vissiin. Takapihat toimivat sielläkin kaatopaikkoina, mutta vuoristo oli suuhteellisen siisti tai sitten olivaan paskat laitettu piiloon.

Suosittelen. Mutta älkää jääkö ylimääräsiksi päiviksi ei mitään tekemistä.

Kuvat on tulossa kuhan kerkeen